Elokuva-arvostelu: Weapons

Siitä huolimatta, etten erityisemmin perusta kauhuelokuvista, Weapons osoittautui viihdyttävän ahdistavaksi elokuvaksi.

Tarina

Opettajana työskentelevä Justine saapuu aamun ensimmäiselle tunnille vain huomatakseen, että yhtä lukuun ottamatta kaikki hänen luokkansa lapset ovat poissa. Kyse ei ole joukkolintsaamisesta, sillä kaikki 17 koululaista katosivat edellisenä yönä.

Parin kodin ovisilmäkameran tallenteissa näkyy, kuinka lapset poistuvat kotoa keskellä yötä ja juoksevat kädet levällään yön pimeyteen. Tallenteista paljastuu myös, että koululaiset ovat poistuneet tismalleen samalla minuutilla.

Katoamisesta on kuukausi, mutta yhtäkään lasta ei ole löytynyt. Justine on järkyttynyt tilanteesta, mutta hänen ahdinkonsa muuttuu entistä pahemmaksi, kun kadonneiden lasten vanhemmat alkava epäillä, että hän liittyy katoamisiin. Yksi suurimmista vihan lietsojista on Archer , jonka poika on kadonnut.

Archer kyllästyy poliisin saamattomuuteen ja alkaa itse selvittää lapsensa katoamista. Samaan aikaan Justine yrittää saada keskusteluyhteyden luokkansa ainoaan lapseen, joka välttyi kohtalolta. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä kaikki viranomaiset haluavat pitää Justinen kaukana lapsista.

Kauhuelokuvien ongelmat

Kauhuelokuvissa on yleensä kaksi ongelmaa, joiden takia en niistä liiemmin perusta. Ensimmäinen on se, ettei iso osa niistä ole kauhistuttavia tai edes jännittäviä. Liian monet niistä pohjautuvat lähes täysin säikyttelyyn tai verellä läträämiseen. Kummallakaan ei mielestäni ole mitään tekemistä kauhun kanssa.

Toinen ongelma on se, että kauhuelokuvien juonet ovat usein melkoista puppua. Jos elokuva onnistuu luomaan jonkinlaisen jännityksen, fiilis lässähtää usein siinä kohtaa kun jännitys selitetään jollakin yliluonnollisella. Kun loppuratkaisu voidaan selittää millä tahansa hölynpölyllä, en vaan jaksa olla kiinnostunut.

Weapons ei ole täysin vapaa kummastakaan ongelmasta, mutta sen kauhu on… mielenkiintoista. Tarinassa on hyvin vähän kohtauksia, jotka itse luokittelisin pelottaviksi. Niiden sijaan siinä on paljon kohtauksia, jotka ovat ahdistavia ja painostavia. Tätä tunnetta rakennetaan hyvin arkisilla tilanteilla. Tunnelma syntyy pitkälti siitä, että pystyin samaistumaan roolihahmojen omaan pelkoon ja ahdistukseen.

Juuri tästä syystä pidän Weaponsia varsin poikkeuksellisena kauhuelokuvana. Se rakentaa kauhun ihmisten kokemusten varaan ja kuljettaa hämmentävää mysteeriä taustalla.

Epälineaarinen tarina

Weaponsista tekee virkistävän poikkeuksen sen epälineaarinen kerrontatapa. Tarina kertoo saman aikajakson useaan kertaan eri ihmisten näkökulmasta. Jokaisen henkilön näkökulma tuo tarinaan tai henkilöhahmoihin jotain uutta eikä yksikään niistä tunnu tylsältä.

Elokuvasta tuli itselleni mieleen Memento, vaikkei Weapons menekään epälineaarisessa kerronnassa aivan yhtä pitkälle. Oli silti mielenkiintoista nähdä, kun henkilön A tapahtumissa näkyy henkilö B, ja vasta myöhemmin selviää, kuinka henkilö B on siihen tilanteeseen joutunut. Tyyli sopii tarinaan mielestäni hyvin ja lisäsi jännitystä entisestään.

Ainut kritiikkini on se, että elokuvassa on siellä täällä turhaa tyhjäntoimittamista. Lopputekstien alkaessa tajusin, että joillakin elokuvan näkökulmilla oli hyvin vähän tekemistä varsinaisen mysteerin tai päähenkilöiden kanssa. Jokainen näkökulma tuo kyllä tarinaan jotain uutta, mutta osa niistä oli venytetty tarpeettoman pitkäksi tauhkalla, joka ei edistänyt tarinaa eikä paljastanut päähenkilöistä juuri mitään uutta.

Hyvää kauhua

Weaponsin juoni ei välttämättä räjäytä tajuntaa monimutkaisuudellaan, mutta ei se monimutkaista juonta kaipaakaan. Kiinnostava henkilöt, mielenkiintoinen kerrontatapa sekä jatkuvasti läsnä oleva painostava tunnelma tekevät elokuvasta mielenkiintoisen seurata. Näiden päälle siitä löytyy kaikki tyypillisen kauhuelokuvan kliseet.

Jos tykkäät kauhuelokuvista, Weaponsin kanssa et varmasti mene pahasti metsään. Jos taas olet kuten minä etkä erityisemmin perusta kauhuelokuvista, Weaponsille kannattaa silti antaa mahdollisuus. Se on ylipäätään ihan viihdyttävä elokuva!